Hyvinvoinnin kehittäminen
|
Hyvinvoinnin merkitys
Hyvinvointi on luonnollisesti yksilön subjektiivinen arvio omasta tilastaan. Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat perintötekijät, ympäristö, ruokailutottumukset, liikunta ja sosiaaliset kontaktit (määrä ja laatu). Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä eli fyysinen sairaus aiheuttaa henkistä stressiä ja siis pahoinvointia. Samoin henkinen pahoinvointi voi synnyttää myös fyysisiä sairauksia. Eräs tärkeä osa hyvinvointia usein unohtuu ja se on sosiaalinen hyvinvointi. Ihminen tarvitsee luonnostaan sosiaalista kanssakäymistä, jossa henkinen tuki on tärkeää. Kaupungistuneessa ja tehokkuutta vaativassa yhteiskunnassa luonnollisten sosiaalisten kontaktien määrä ja laatu jäävät vähäisiksi. Yksinäisyys ja syrjäytyneisyys lisääntyvät, joka edelleen aiheuttaa sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Toisaalta Suomi on erilaisissa onnellisuusvertailuissa pärjännyt hyvin. Onko onnellisuus hyvinvoinnin seuraus vai syy?
Julkiset menot ja toimenpiteet
Henkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja sen kehittäminen on tehokkain tapa hallita julkisia sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Tällä hetkellä hyvinvoinnin toimiala on erittäin sirpaleinen ja hajautunut. Jo pelkästään sosiaali- ja terveydenhoidon alueella toimii julkisella sektorilla useita hallinnon aloja, jotka eivät toimi kansalaisen kannalta yhteistoiminnassa. Yksityisen sektorin toimijoita on myös runsaasti suurista lääkärikeskuksista (Terveystalo, Mehiläinen jne.) pieniin yhden hengen hyvinvointikonsultteihin. Toimialalla tulee tapahtumaan kehittymistä, joka on toisaalta keskittymistä, mutta toisaalta myös lähituen tarve tulee kasvamaan. Kysymys onkin, miten tulevaisuudessa yhdistetään voimavarat siten, että kansalainen saa hyvinvoinnilleen tärkeä palvelut helposti ja kustannustehokkaasti.
Valtion ja kuntien menojen kasvua pyritään hillitsemään ja erilaisia ohjelmia on käynnistetty, joilla pyritään vähentämään kustannuksia ja lisäämään tehokkuutta terveydenhuollossa. Suomi on jo nyt kärkimaita, kun arvioidaan sosiaali- ja terveysmenoja asukasta kohden. Voiko nykymallia enää tehostaa vai pitäisikö miettiä vaihtoehtoja?
Mahdollisuus
Ketä tahoa kiinnostaa aidosti aktiivisen väestön terveys ja hyvinvointi? Valtiota ja kuntia? Organisaatioina valtio ja kunnat toimivat virkamiesten johtamina, jolloin he noudattavat annettuja määräyksiä ja pyrkivät toteuttamaan poliitikkojen tahtoa. Poliitikot siis ovat se ryhmä, jonka intresseihin kuuluisi kansalaisten hyvinvointi. Poliitikkoja ohjaa kuitenkin usein virkamiehet ja ”suuret luvut”, jolloin heidän todellinen intressi onkin talous ja politiikan yleinen suunta taustana perusteella. Siis voidaan väittää, että poliitikot eivät aidosti ole edistämässä kansalaisten hyvinvointia vaan julkisten organisaatioiden kehitystä. Entä yksilö itse? On esimerkkejä aktiivisista ihmisistä, jotka vaalivat terveyttään erittäin tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yksilö yleisesti olisi kiinnostunut ja kyvykäs huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan yksin. Yksilö on aina osana erilaisia yhteisöjä ja arvioi itseään muihin. Jos muut tuntuvat oleva erittäin paljon paremmin hyvinvoivia aiheuttaa se stressiä, masennusta ja edelleen passivoi yksilöä. Ilman sosiaalista tukea yksilö ei voi tehokkaasti kehittää omaa hyvinvointiaan. Eräs taho on kuteinkin erittäin kiinnostunut aktiiviväestön hyvinvoinnista ja se on Työnantajat. Työnantajan kannalta hyvinvoivat ja terveet työntekijät voivat tuottaa korkean motivaation avulla korkeita työtuloksia. Työnantajien intresseissä on ylläpitää sellaista työhyvinvointia, joka vähentää sairauspoissaoloja. Toisaalta työnantajia kiinnostaa myös työntekijän yleinen hyvinvointi, jolloin myös vapaa-ajan ja perheen tarpeet tulee huomioida. Työntekijöitä tulisi aktivoida kykyjensä mukaisiin harrastuksiin ja sosiaaliseen aktiivisuuteen, joka on tehokas tapa huolehtia yksilön kokonaishyvinvoinnista.
Yhteenveto
Yksilöä ja sosiaalisia verkostoja voidaan auttaa ylläpitämään hyvinvointia vain läheltä. Yksilö tarvitsee tuekseen muita yksilöitä, jotka havaitsevat mahdollisia ongelmia (sosiaalisia tai terveydellisiä) ja voivat keskustella niistä ja tarvittaessa ohjata ammattilaisten luo tukea saamaan.
Ehdotamme, että luodaan verkosto yksilöistä ja yrityksistä, jotka vastaavat joko yrityksille tai yhteisöille tietyn sosiaalisen yhteisön hyvinvointipalveluista. Nämä palvelut ovat yksilön lähellä. Erikseen tarvittaessa voidaan ohjata yksilö sosiaali- tai terveydenhuollon palveluiden ja edelleen erikoissairaanhoidon piriin. Usein myös henkilökohtainen hyvinvointiohjelma tarvitaan terveyden ylläpitämiseksi. Uskomme, että tällainen lähituki voi pienentää merkittävästi julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua.
Ehdotus
Luodaan alueellinen kokeiluohjelma, jolla aktivoidaan eri kansalaisryhmiä ylläpitämään sosiaalista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja mitataan sen vaikutuksia terveyspalveluiden käyttöön.
